Fujitsu Finland / historia

» Etusivu
  Nokian Mikot ja MikroMikot
  Mikko 1 näkee päivänvalon
»

Pankkien ja Alkon päätehankinnat
» koko tarina

Mikolle avautuu valoisa tulevaisuus
Mikko menestyy ja volyymit kasvavat
MikroMikon aikakausi
Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin
» Historia-pääsivu

Pankit ja Alko

Mikko pankissa

Pankit ennen Mikkoa

KOPin atk-päällikkönä toiminut Eero Koski kuvasi kirjassa "Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa" pankin toimintatapaa 1960-luvulla. Siemens 2002 -keskustietokone sovellutuksineen oli juuri otettu käyttöön:

"Aineisto kerättiin kussakin konttorissa pankin kiinnimenoajan jälkeen tietokoneajoja varten ja tositteet kuljetettiin autolla tietokonekeskukseen. Siellä ne illalla lävistettiin, yöllä ajettiin ja tulokset kuljetettiin aamulla taas autoilla takaisin konttoreihin. Myöhemmin mentiin toiseen ratkaisuun, jossa käsiteltävät tiedot lävistettiin laskukoneen avulla reikänauhalle ja ne siirrettiin sitten puhelinlinjaa pitkin konekeskukseen."

Nokian datasiirtotuotelinjan päällikkönä toiminut Robert Hoge kuvaili NordDATA 1969 -tilaisuudessa pankkien it-tulevaisuutta seuraavasti:

"Päätteet ja konsentraattorit tulevat perustumaan pieniin tietokoneisiin, jotka sallivat joustavan käytön ja joiden hinta on edullinen. Pieniin tietokoneisiin pohjautuva päätejärjestelmä voidaan toteuttaa käyttötarkoituksen mukaan sopivalla tavalla. Siihen voidaan liittää oheislaitteita, ulkoisia muistilaitteita, näyttölaitteita ja muita tarvittavia osia."

Mikko 2 pankeissa

Rajulin ErkkiErkki Rajulin: "Olavi Autio tuli keskustelemaan kanssani uuden tietokoneen rakentamisesta kevättalvella 1972. Hän kertoi minulle Nokian KOPille tekemästä pankkijärjestelmätarjouksesta, jonka KOP hylkäsi.

Tarjouksen oli laatinut Heikki Korte ja se perustui ajatukseen asentaa PDP8 jokaiseen konttoriin ohjaamaan kassoille asennettavia Diablo-printtereitä ja näppäimistöjä."

Uuden koneen nimeksi tulisi luonnollisesti Mikko 2. KOP tilasi 14.3.1973 pankkipäätteet Nokialta.

KOPissa vuonna 1971 työskennellyt Robert Hoge kertoi: "Neuvottelimme rinnan Datasaabin ja Nokian kanssa päätelaitteista, kunnes sitten tilasimme ne Nokialta. Datasaabilla oli valmis tuote, mutta se oli jo vanhentunut. Nokia sen sijaan teki oman tuotteensa tarkalleen KOPin vaatimusten mukaiseksi ja viimeistä tekniikkaa käyttäen."

Erkki Rajulin: Mikko 2 -tietokoneen tuli ohjata kuhunkin kassapisteeseen sijoitettavaa rivinäytöllä varustettua työnäppäimistöä ja vastakirjan sekä lomakkeiden tulostukseen kykenevää kirjoitinta.

Sain tehtäväkseni Mikko 2 -laitesuunnittelun ja toteutuksen. Periferialiitäntöjen ohjausyksikön suunnitteli Harri Ruutu. Tietokoneen ja pankkinäppäimistön mekaniikan suunnitteli Jorma Salo. Ohjelmiston kehityksestä, joka muodosti merkittävän osan hankkeen työmäärästä, vastasi Pertti Ruosaari.

Kirjoittimeksi valittiin Diablo, josta rakenteita muuttamalla aiottiin tehdä kassakirjoitin. Kassakirjoittimen piti kyetä tulostamaan säästökirjalle noston tai talletuksen tiedot. Lisäksi sen piti pystyä tulostamaan pankkitapahtuman tositteet jopa seitsemälle päällekkäiselle itsekopioituvalle lomakkeelle

Kirjoittimen akilleen kantapääksi osoittautui kirjoittimen pyöreä kirjasinkiekko (Daisy Wheel), jossa kirjaimet sijaitsivat kuin kukan terälehdillä. Kirjain tulostui paperiin, kun kiekon takana oleva iskuri taivutti terälehteä. Lyöntivoiman piti olla huikea, jotta kopiointi seitsemän lomakkeen läpi onnistui. Kiekko ei sitä kestänyt, vaan terälehdet irtosivat muutaman tulostuksen jälkeen.

Ruosaari PerttiPertti Ruosaari: Isoja haasteita KOPin ohjelmistoprojektissa

Haasteet ja tehtävien vaikeusasteet olivat suuria. Mikko oli vielä monin tavoin keskeneräinen tuote, jossa ilmeni runsaasti ongelmia. Ensimmäinen homma oli saada Mikko 2:n käyttöjärjestelmä ohjelmoitua sellaiseen valmiuteen, että konttoriprojekti pystyttiin ylipäätään aloittamaan. Tähän vaiheeseen meni useita kuukausia.

Aikataulujanojen päättymiskohdat oli jo moneen kertaan ohitettu, mutta työmme vain jatkui. Mikossa oli edelleen monia suunnitteluvirheitä, muun muassa piirilevyjä liian lähellä toisiaan. Lopulta ohjelmistoprojekti saatiin päätökseen ja Mikon ohjelmointi kehittyi edelleen, kun Softplan teki PL-kääntäjän.

Westerlund ChristianChristian Westerlund: Sopimuksen purkautuminen olilähellä

KOPin pankkipäätekaupan teki Nokian puolelta Jouko Silvonen. Itse suhtauduin koko hankkeeseen varauksellisesti sen isojen riskien takia. Projektin toteutus oli hyvin vaikea, oli lähellä, ettei KOP purkanut sopimusta. Aikataulut viivästyivät pahasti. Pankkikirjoitin oli suuri ongelma, Olavi Autio ei saanut Nokian omaa kirjoitinta toimimaan. Raulo sanoi lopulta Kurre Wikstedtille, että tästä ei tule mitään.

KOPin henkilöt olivat käyneet Ruotsissa ja tutustuneet siellä Philipsin pankkikirjoittimeen. Raulo ehdotti, että Nokia vaihtaisi oman kirjoittimensa Philipsiin. Wikstedt tarttui tähän ehdotukseen ja alkoi hoitaa asiaa. Hän halusi itse lähteä Ruotsiin neuvottelemaan Philipsin kanssa ja päädyimme vaihtamaan kirjoittimen.

Mäenpää OsmoOsmo Mäenpää kuvailee Mikko 2:n kehitystyötä, johon hän osallistui diplomityön tekijänä:

"Aloitin pankkipäätejärjestelmän päätelaitteen suunnittelulla ja prototyyppien rakentamisella. Nokia myi KOPille päätejärjestelmän, jota ei ollut olemassa. Päätelaitteita kuvasivat koivuhalosta veistetyt näppäimistömallit. Ensimmäiset kassapäätelaiteprotot tehtiin muotissa puristettuihin muovikuoriin ja elektroniikka tehtiin käsin pujottamalla komponentit reikälevyihin."

KOPin tilaus oli siihen mennessä Suomen nuoren atk-alan suurin ja merkittävin. Sopimuskisan loppusuoralle pääsivät Nokian lisäksi Strömberg, Saab-Valmet, Nixdorf ja Philips.

Pääteohjaimena oli Nokian kehittämä Mikko, joita koko järjestelmään kuului lähes 500 kappaletta. Mikko-tuotanto aloitetiin Helsingin Pitäjänmäellä, jossa tilaus työllisti alkuvaiheessa noin sata henkilöä.

Aiemmat keskuskoneiden toimitukset auttoivat tietenkin osaltaan Nokiaa saamaan KOPin tilauksen. Samoin se, että muut tarjoajat pitivät kiinni valmiista spekseistään, kun Nokia puolestaan oli valmis räätälöimään prototyyppiään KOPin toiveiden mukaisesti.

Vuonna 1974 myös HOP teki tilauksen pankkipäätejärjestelmistä. Sen sijaan PYPiä ei yrityksistä huolimatta saatu asiakkaaksi.

OKOn sopimus vuonna 1974 oli myös suuri voitto Nokia Elektroniikalle. Kokonaisjärjestelmä, jonka toimittaa, sisälsi keskustietokoneet, tietoliikennejärjestelmän ohjelmistoineen sekä eri toimipaikkoihin sijoitettavat tuhat pankkipäätettä.

Mikko Alkoon 1974

Alko 1975

Ensimmäiset Mikko 1 -mikrotietokoneeseen perustuvat Shopdigit-päätteet asennettiin kesällä 1974 Alkon itsepalvelumyymälään, joka sijaitsi Hallituskadun Heimolan talossa. Laitteistoon kuului 10 kassapäätettä. Saman vuoden syksyn kuluessa vastaavat järjestelmät asennettiin Salomonkadun Hankkijan entisen liiketalon myymälään sekä Hämeenlinnaan. Myynnistä vastasi Lasse Numelin.

Numelin LasseLasse Numelin: Koejärjestelmä Systembolagetille

Alkossa oli vuonna 1975 otettu Mikko 2 käyttöön ja kassapäätteet olivat käytössä kolmessa myymälässä. Menin Christian Westerlundin luo kysymään, voisimmeko ehdottaa Systembolagetille koejärjestelmää. Selostin mitä tämä tarkoittaisi käytännössä ja sain luvan edetä.

Menin Tukholmassa Systembolagetiin ja vetosin neuvottelussa siihen, miten Alko oli Suomessa edennyt Nokian kassapäätteillä. Ruotsalaiset olivat seuranneet tarkasti Alkon hankkeita ja yhtiöt pitivät muutenkin keskenään jatkuvaa yhteyttä. Neuvottelujen jälkeen asiakas päätti ottaa vastaan Köpingiin toimitettavan koejärjestelmän.

Arto Määttänen suoritti Alkon sovellutuksen pohjalta tarvittavan ohjelmointityön nopeasti. Hän oli erittäin osaava ja pätevä henkilö. Työ tehtiin suoraviivaisesti: Arto kyseli minulta mitä pitää lukea koejärjestelmän ruotsin kielisissä tulostuksissa jne. Asiakas käytti koejärjestelmää ja oli siihen tyytyväinen.

» Net-lehden pankkinumero 1977
» Nokia Data – merkittävä päätejärjestelmätoimittaja Ruotsissa, Net-lehti toukokuu 1980

Line

» Lue koko tarina, jonka kertovat Robert Hoge, Lars Numelin, Antero Saari, Erkki Rajulin, Heikki Keränen, Osmo Mäenpää, Seppo Mattila, Pertti Ruosaari ja Christian Westerlund

» Siirry eteenpäin osaan 3: Mikolle avautuu valoisa tulevaisuus

» Takaisin etusivulle

Line

Mikä tekee MIkosta niin suositun?

Mikä teki Mikosta niin suositun?

MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä.
Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä
ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista

MikroMikot

Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981

Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj.
Lue lisää

Mikko ja MikroMikko ovat olleet monessa mukana: työpaikoilla, kotona, matkan päällä. Kerro missä, milloin ja miten sinä olet Mikkoja käyttänyt? Mitä ohjelmistoja olet käyttänyt? Mitä muuta erityistä on jäänyt mieleen?
» Avaa palautelomake tai lähetä sähköpostia.

Bottombanner