Fujitsu Finland / historia

» Etusivu
  Nokian Mikot ja MikroMikot
  Mikko 1 näkee päivänvalon
  Pankkien ja Alkon päätehankinnat
»

Mikolle avautuu valoisa tulevaisuus
» koko tarina

Mikko menestyy ja volyymit kasvavat
MikroMikon aikakausi
Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin
» Historia-pääsivu

Mikolle avautuu valoisa tulevaisuus

KOPin pankkipääteprojekti oli kohdannut suuria haasteita ja sen toteutus oli venynyt pitkälle sovittujen aikataulurajojen yli, kun nokialaiset kamppailivat uuden tuotteensa kanssa.

Mikko-jatkokehitys vaati edelleen huomattavia resursseja. Tässä tilanteessa vuoden 1976 alkupuolella heräsi vakavia kysymyksiä oman päätetuotannon tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Nokia Elektroniikan apulaisjohtajan Pentti Korkan 2.3.1976 päiväämässä Elektroniikan perspektiivisuunnitelmam keskeisenä ajatuksena oli jäädyttää Mikko-tuotteitten tuotekehitystä ja muutenkin välttää lisäinvestointeja, kunnes saadaan varmuutta oman päätetuotannon jatkamisen järkevyydestä.

Tietokonetuotanto siirtyi Heikki Keräsen vastuulle. Tuotekehityksen henkilöstöä vähennettiin.

"Tämän jälkeen epäselvänä leijunut idea yleiskäyttöisestä pientietokoneesta alkoi täsmentyä. Se saataisiin aikaan kehittämällä Mikko 2:een uudet oheislaiteliitännät sekä oma näyttöpääte. Jouko Silvonen rohkaisi voimakkaasti Tero Laaksosta ja minua keksimään oman tuotannon jatkon turvaavaa ulospääsyä ongelmasta, kuvailee tuotekehityksestä vastannut Pertti Ruosaari.

"Muistan, kun pankkipäätteitten aikataulut olivat pahasti myöhässä, Korkka esitti minulle hyvin vakavassa sävyssä kysymyksen: pitäisikö meidän purkaa sopimus KOPin kanssa ja maksaa mieluummin valtavat sakot? Pohdin hetken asiaa ja vastasin sitten vastustavani sopimuksen purkamista. Silloin menetämme myös muut pankkiasiakkaat. Sanoin, että minä uskon pankkipäätteen valmistuvan, ja että siitä tulee vielä hyvä tuote. Näin sitten tapahtuikin. Häikiön kuvaus tapahtuneesta on suurin piirtein oikea", kertoo Heikki Keränen.

Nokian silloinen pääjohtaja Björn Westerlund oli Keräsen mukaan päättänyt, että yritetään vielä.

Mikko 3 ja Nokia 80

Mikko 3/28Näyttöpäätteen kehittäminen mahdollistitoimistojärjestelmien rakentamisen.

"Kuvaputki ohjaimineen ostettiin aluksi ulkomailta. Myöhemmin saimme asiantuntija-apua Salon TV-tehtaan suunnittelijoilta, jolloin näyttöpäätteestä tehtiin suurempi ja monipuolisempi sekä erityisesti työskentelyn ergonomisia seikkoja korostava. Syntyi VDU N80. Mikko tarvitsi myös tallentimen ja sellaiseksi kelpasi lerppu (floppy-disc). Rakensimme levyaseman, jossa oli kaksi levykeohjainta. Tämä oli FDU N80", kertoo Erkki Rajulin.

Näyttöpäätteestä kehitettiin vielä älykkäämpi versio VDU 210 hyödyntämällä mikroprosessoria.

"Koko kehitystyö tehtiin johdolta salaa ja pantiin 75 kappaleen sarja tuotantoon. Kun Pentti Korkka kuuli asiasta, hän raivosi, että minne te kuvittelette myyvänne tuollaisen määrän. Siitä kimmastuneina nostimme määrän 150 kappaleeseen", kertoo Osmo Mäenpää.

Mikko 3:n ainoa ero Mikko 2:een nähden oli uusi oheislaiteohjain ALC (asynchronous device controller).

Kotimaisen Nokia 80 -järjestelmän julkistukset KT-näyttelyssä 1976. Mikko 3 -pienkoneen suoritin oli identtinen Mikko 2:n kanssa, mutta siihen liitettiin uudenlainen oheislaiteliitäntä sekä ennen kaikkea näyttöpääte.

Näin oli katkaistu kärki argumentilta, jonka mukaan oman tuotannon volyymi tulee väistämättä laskemaan jo tehtyjen pankkipäätekauppojen toimitusten päätyttyä. Vielä oli kuitenkin näytettävä käytännössä, että uusilla tuotteilla päästään isoihin toimitusmääriin ja toiminta on kannattavaa.

Net-lehti julkaisi helmikuussa 1977 Christian Westerlundin haastattelun: "Tietojenkäsittelyn ulkoinen laskutus tulee olemaan 108 mmk vuonna 1976, joka vastaa 28 % kasvua edellisestä vuodesta... Sen sijaan henkilöstön lukumäärässä edellisinä vuosina tapahtunut suhteellisen voimakas kasvu on nyt tasaantunut, ja vahvuutemme on nyt 790 henkilöä… Pankki- ja myymäläpäätteiden sekä Nokia 80 -järjestelmän tuotannosta vastaavan osaston vahvuus oli 164 henkilöä." "Voimme myös olla tyytyväisiä oman tuotantotoiminnan voimakkaaseen kehitykseen. Omien tuotteiden laskutus nousi 15 Mmk:aan."

Nokia 80 myytiin 1970-luvun lopussa muiden muassa seuraaville asiakkaille: SOK, Suomen Pankki, Farmos-Yhtymä Oy:n, Oy Lohja Ab:n, Puulaaki Oy, Oy Tampella Ab Paperi- ja Kartonkiteollisuus, Hankkija ja Tullihallitus.

Laaksonen TeroTero Laaksonen: Nokia 80 uutena pakettina

Koska oli selvää, että pankkibisnes tulee lähivuosina selvästi pienenemään, otettiin tavoitteeksi uudet sovellutusalueet, joihin voisimme mennä tuotteittemme ja niiden jatkokehityksen pohjalta. Mikko 2:a piti monipuolistaa uusiin tehtäviin, syntyi Mikko3. Näyttöpäätteet olivat tulossa markkinoilla standardipäätteiksi, tehtiin VDU. Sovellusalueiksi jalostui aluksi data entry (tallennus) ja tiedonsiirto-ohjelmat. Näihin tehtäviin konfiguroitu paketti sai nimekseen Nokia 80, joka julkistettiin Konttoritekniikan messuilla 1976.

Juha-Pekka Vihavainen: Nokia 80 yllätti alan ihmiset

Kerroin Net-lehden haastattelussa vuonna 1979 muun muassa, että "Kotimaisen atk-väen reaktiot olivat silloin hämmentyneet ja epäuskoiset. Oli vaikea uskoa todeksi, että Suomessa osataan ja myös vakavasti kehitetään ja valmistetaan ulkomaisiin verrattuna teknisesti ja kaupallisesti täysin kilpailukykyisiä tietojenkäsittelyjärjestelmiä."

Mikonpäivät ja vauhdikasta etenemistä vuonna 1977

Mikonpäivät

Nokian uusi pääjohtaja Kari Kairamo tutustui Päätejärjestelmien toimintaan vuonna 1977 ja innostui siitä. Se oli uusi alue, jossa oli mahdollisuudet isoon kasvuun ja vientiin.

Päätettiin järjestää suurisuuntainen Mikonpäivän juhla, jonka tavoitteena oli vahvistaa uskoa Mikon tuleviin mahdollisuuksiin. Kairamo saatiin puhumaan ensimmäisille Mikonpäiville vuonna 1977. Nokian Mikonpäivät oli menestys heti alusta alkaen ja juhla sai paljon myönteistä julkisuutta.

» Mikonpäivä on merkkipäivä

Postipankki täydentää pankkimenestyksen

Postipankin johtokunta päätti valita Nokian ja sopimus allekirjoitettiin 6.9.1977. Kaupan arvo oli noin 20 mmk. Nokia toimitti Postipankille 255 pankkipäätettä ja 39 Mikko 3 -pientietokonetta sekä Honeywell-keskustietokonejärjestelmän.

Heikki Keränen: Myynti Postipankille

Myyntihanke ei tuntunut meistä ollenkaan niin vaikealta kuin millaisena se kuvattiin poliittisella tasolla. Nokian konsepti ja tuotteet olivat silloin niin paljon kilpailijoita parempia, että tuntui selvältä mihin ratkaisuun asiakas päätyy.

Näin tapahtuikin ja Postipankki tilasi meiltä. Silvonen oli aktiivisesti mukana myös tässä. Hänellä oli erinomaiset suhteet kaikkiin pankkeihin. Myös Kurt Wikstedtin rooli oli tärkeä Postipankin vakuuttamisessa Nokian kyvystä.

Helsingin Osakepankin päätejärjestelmä

Helsingin Osakepankin tosiaikaprojekti käynnistyi vuoden 1974 tammikuussa. Kokeilukonttori käynnistyi marraskuun alussa 1976. Syyskuun lopulla 1977 oli konttorikäytössä kaikkiaan 60 kassapäätettä 18 konttorissa ja lisäksi koulutuksessa ja ohjelmankehityskäytössä 8 kassapäätettä. Tarkoituksena on, että HOPin koko maan kattava 119:n konttorin verkosto saadaan järjestelmän piiriin kahden vuoden kuluessa.

Konttorien laitteistona oli Nokian pankkipäätejärjestelmä. Mikko 2 -pääteohjaimet, joihin oli liitetty 2–7 kassapaikkaa. Ne olivat monipistelinjojen välityksellä suoraan ilman keskittimiä yhteydessä keskuslaitteistoon.

Tietojenkäsittelyn vuosi 1977 oli tyydyttävä

Net-lehden helmikuun 1978 numerossa kerrottiin Tietojenkäsittelyn saavutuksista vuonna 1977 otsikolla "Omat tuotteet turvasivat liikevaihdon kasvun vuonna 1977".

"Takanamme on kolme lähes nollakasvun vuotta, eikä paremmasta näytä olevan tietoa alkaneellakaan vuodella."

Tietojenkäsittelyllä on takanaan tyydyttävä vuosi. Tietojenkäsittelyn ulkoinen laskutus on kasvanut vuoden 1976 110 Mmk:sta 146 Mmk:aan vuonna 1977. Suhteelliseksi kasvuksi tulee 32 %. Näennäisesti voimakas kasvu perustuu siihen, että vuonna 1977 päästiin suunniteltuun tuotantovauhtiin pankkipäätetoimituksissa KOPille, OKOlle ja HOPille. Henkilöstön lukumäärä vuoden 1977 lopussa oli 820 henkilöä, lisäystä edelliseen vuoteen oli 27 henkilöä.

Huomattavin kauppa oli Postipankin kanssa tehty sopimus. Nokia Elektroniikan omien tuotteiden kehitys jatkui voimakkaasti. Uusien pankkipäätetilausten lisäksi Nokia 80 -järjestelmän myynnille asetetut korkeat tavoitteet pystyttiin ylittämään. Vuodelle 1977 tulivat myös ensimmäiset vientitoimitukset. Neuvostoliiton öljyministeriölle toimitettiin 10 Nokia 80 -järjestelmää. Organisatorisesti vientiosasto siirtyi suoraan Tietojenkäsittelyn johdon alaisuuteen... Vuoden 1978 alusta entinen päätetuotanto-osasto toimii itsenäisenä tulosyksikkönä nimellä Päätejärjestelmät-osasto. "

Suuria lisätilauksia ja uusia tuotteita vuonna 1978

KOP tilasi keväällä 1978 Nokialta 100 pankkikonttorin päätejärjestelmät. Tilauksen arvo on yli 15 Mmk. Hankinnan jälkeen Kansallispankin ajantasajärjestelmä käsitti noin 2000 työpistelaitteistoa ja noin 500 Mikko-tietokonetta.

Sekä OKO että HOP jatkoivat syksyllä 1978 konttoreidensa automatisointia. OKOn tilaukseen kuului 51 Mikko 2 -pääteohjainta ja 210 kassapaikan laitteistoa. Tilauksen arvo on 7.5 mmk. HOP tilasi ensi vuoden ensimmäisen puoliskon toimitukset: 15 Mikko 3 -pääteohjainta ja 57 kassapaikan laitteistoa. Kaupan arvo oli n. 2.5 Mmk.

ssyyskuun 1978 KT-näyttelyssä Nokian uusista tuotteista oli esillä VDU 210 (yleiskäyttöinen älykäs näyttöpääte, mattapintainen 12 tuuman kuvaputki, vihreä fosforinäyttö, merkkimatriisi erittäin terävä, toimitukset alkavat kesällä 1979), uusi myymäläpääte CRS 200 sekä uusi tallenninjärjestelmä Nokia 80/KDS.

Mikot idän öljykentille ja länsivientiin

Lokakuun 1978 Net-lehti kertoi, että "neuvostoliittolainen ulkomaankauppaorganisaatio on solminut sopimuksen seitsemän Nokia 80 -järjestelmän toimittamisesta Neuvostoliittoon. Kaupan arvo on lähes 2 mmk. Sopimus on jatkoa kymmenelle aikaisemmin toimitetulle Nokia 80 -järjestelmälle."

Nokian itäviennin moottorina oli Stefan Widomski, täydellisesti venäjän kieltä ja -kulttuuria hallitseva Puolasta Suomeen muuttanut maailmankansalainen.

Oletettavasti hänen avullaan Elektroniikka sai aikaiseksi ensimmäisen Mikko 2 -kaupan Neuvostoliittoon. Kyseessä oli Tatnjeft-öljyorganisaatiolle Tatariaan toimitettu tietoverkko, jossa Mikot keräsivät öljyn pumppaus-, krakkaus- ja jalostusasemilta tuotantotietoja ja siirsivät ne Almetjevskin kaupunkiin Tatnjeftin pääkonttoriin.

Mattila SeppoSeppo Mattila: Vuonna 1977 Antero Saari oli myynyt Neuvostoliiton Öljyministeriölle Mikko-laitteistot. Vientitoimintaan ajauduin, kun Anteron myyntiin tarvittiin tukea. Samalla tulin Öljyministeriön toimituksen projektipäälliköksi. Toimitukseen liittyivät Mikot, käyttöjärjestelmä ja tietoliikenne sekä koulutus ja tuki. Kävin tuohon aikaan usein sekä Moskovassa että Uralin lähellä Almetjevskissa.

Ahto YrjänäYrjänä Ahto: Antero Saari myi alussa Neuvostoliiton öljyministeriölle ja hänen jälkeensä Seppo Mattila. Tueksi näihin tarvittiin tietenkin Heikkilä ja Ahto. Retket näiden hankkeiden ympäriltä Neuvostoliittoon Almetjevskiin olivat uskomattomia kokemuksia. Pisin kolmen viikon matka tuotti varmasti enemmän elämyksiä kuin 11 kuukautta armeijassa.

Perillä ollessa piti olla kaiken osaamisen ja tekemisen suhteen täysin omavarainen. Mitään ei voinut kysyä Suomesta, koska yhteyttä ei ollut olemassa. Ainoa tunnettu yhteystapa oli kaukokirjoitinyhteys Moskovaan. Mattila kirjoittikin hotellihuoneessaan uusia drivereita ja minä ratkoin reikänauhan lukemisen ongelmia. Lukija luki väärin ja koko järjestelmä kaatui. Minun oli korjattava virheellistä nauhan lukua patchaamalla muistia. Isäntien mielestä tässä kaikessa ei ollut mitään erikoista, se oli normaalia arkipäivää.

Vientitehtäviä Ruotsissa

Nokiassa katsottiin, että kestävää tietokoneteollisuutta ei voi rakentaa pelkästään Suomen ja Neuvostoliiton varaan. Oli oltava kilpailukykyisiä myös avoimilla länsimarkkinoilla ja aloitettava Ruotsista.

Ruotsin toimintaa lähti vetämään Staffan Simberg, jonka muuttokuormassa oli nuoren perheen lisäksi kaksi hevosta.

"Tavoitteeksi asetettiin myydä Nokia Elektroniikan valmistamia tuotteita ja kannuste oli sidottu ensimmäisen 18 kk:n myyntiin, mikä luonnollisesti oli valtava haaste nuorelle miehelle."

Nokia oli toimittanut Alkolle kassapäätejärjestelmän jo aiemmin, ja Ruotsin Systembolaget kiinnostui tästä. Lasse Numelin tekikin ansiokasta työtä siihen suuntaan. Jo ennen kuin mitään länsivientiä oli edes kunnolla käynnistetty, solmittiin Systembolagetin kanssa merkittävä kassapäätejärjestelmien kauppa.

Toukokuussa 1979 oli myyty ulkomaille seuraavat määrät Mikkoja:

  • Ruotsi, 110
  • N-Liitto, 35
  • Norja, 120
  • Tanska, 90

Systembolaget
Lataa isompi kuva

Ruotsin Systembolagetin kassatoteutus onnistui niin hyvin, että Nokia sai Systembolagetista erinomaisen referenssin Ruotsissa. Vuoden 1979 aikana saatiin merkittäviä asiakkuuksia kuten Föreningsbanken, Spadab, ja Stadskontoret.

Horizontal line

» Lue koko tarina, jonka kertovat Christian Westerlund, Pertti Ruosaari, Tero Laaksonen, Heikki Keränen, Erkki Rajulin, Osmo Mäenpää, Juha-Pekka Vihavainen, Matti Heikkilä, Seppo Mattila, Claus "Clapa" Carpelan, Yrjänä Ahto, Pentti Mäkipää, Staffan Simberg jaLasse Numelin.

» Siirry eteenpäin osaan 4: Mikko menestyy ja volyymit kasvavat 1979–1981

» Takaisin etusivulle

Horizontal line

Mikä tekee MIkosta niin suositun?

Mikä teki Mikosta niin suositun?

MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä.
Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä
ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista

MikroMikot

Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981

Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj.
Lue lisää

Bottombanner