Fujitsu Finland / historia

» Etusivu
  Nokian Mikot ja MikroMikot
  Mikko 1 näkee päivänvalon
  Pankkien ja Alkon päätehankinnat
Mikolle avautuu valoisa tulevaisuus
Mikko menestyy ja volyymit kasvavat
»

MikroMikon aikakausi
» koko tarina

Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin
» Historia-pääsivu

MikroMikon aikakausi

MikroMikot

Heikki Keränen: Mikonpäivät 1981 oli merkittävä tapahtuma Kari Kairamolle

Keränen HeikkiMikonpäivät 1981 oli Nokian ja toimitusjohtaja Kari Kairamon kannalta merkittävä tapahtuma. Kairamo käytti valmisteluun aikaansa ja panosti paljon tilaisuuteen.

Hän halusi tämän tapahtuman yhteydessä saada julkisuuteen kolme hyvin tärkeää viestiä.

  1. Nokian on oltava ykkönen Suomessa.
  2. Nokian on oltava keskeinen teknologiavaikuttaja Suomessa.
  3. Helsingin Sanomiin näyttävä Nokian ajatusten julistus.

Nämä tavoitteet toteutuivat. Kolmannet Mikonpäivät järjestettiin 29.9.1981 Marskissa. Päivän Helsingin Sanomissa oli pääkirjoitussivun "alakertana" Kairamon näyttävä artikkeli "Elektroniikkatuotannolla on teollisuudessa keskeinen rooli". Hän perusteli siinä laajasti, miksi "kansantaloutemme kilpailukyvyn sekä työllisyyden kannalta riittävän nopea ja laaja teknologinen muutosprosessi on saavutettavissa vain jos meillä on sen toteutusta tukemassa kohtuullisen itsenäinen ja monipuolinen elektroniikka-alan tuotantokoneisto".

Mikonpäivänä 1981 vihittiin käyttöön myös Nokian uusi piirilevytehdas. Tärkeiksi teemoiksi nousivat MikroMikko, MPS10, ADA, ergonomia ja piirilevytehdas.

MikroMikko, Nokian oma mikrotietokone

Marraskuun 1981 Net-lehti kertoi otsikolla "MikroMikko – odotettu uutuus julkisuuteen Mikonpäivillä" mm. "Tietokoneiden ja mikroprosessoreiden tekninen kehitys tuo tietojenkäsittelyn soveltamisen sekä hajautuksen ajankohtaiseksi yhä useammissa tehtävissä.

Erityisesti yrityskäytössä ja koulutuskäytössä on mikroille ennustettu erittäin voimakasta kasvua. Nokia on hyödyntänyt pientietokone- ja päätekehityksessä hankkimaansa kokemusta ja kehittänyt kotimaisen tuotteen vaativille mikromarkkinoille. Tekninen osaaminen, suomalainen design ja ergonomia, valmisohjelmistojen saatavuus sekä vahva huoltotuki tarjoavat pohjan pyrkiä MikroMikolla myös vientimarkkinoille.

MikroMikko käsittää ohjausyksikön, näyttöpäätteen ja näppäimistön sekä kirjoittimen. Ohjausyksikköön kuuluu keskusyksikkö (64 kilotavun keskusmuisti) ja peruskokoonpanossa kaksi tietolevyasemaa... Korkealuokkainen 12 tuuman näyttö ja normaali kirjoituskonenäppäimistö....

Erkki Rajulin: MikroMikko 1:n kehityshistoriaa

MikroMikko1

Harri Ruutu suunnitteli Mikko 3:een I/O prosessorin ympäryslaitteiden ja datansiirron tehokasta ohjausta varten jo vuonna 1976. Tämä yksikkö sisälsi käytännössä Intelin 8080 prosessorilla varustetun mikroprosessorin muisteineen ja periferiaohjaimineen. Entuudestaan meillä oli valmiina älykäs näyttöpääte VDU 210 näppäimistöineen. VDU:n "älykkyys" tarkoitti sen sisällä olevaa mikroprosessoria ohjelmineen.

Näistä palikoista ja sillä osaamisella, joka minun suunnitteluryhmässäni oli (Harri Ruutu, Raimo Puntala, Erkki Kuokkanen, Timo Kahelin ja useat muut) oli varsin helppoa lähteä toteuttamaan mikrotietokonetta.

Puntala RaimoRaimo Puntala: Aloitin Rajulinin ryhmässä vuonna 1979. Työskentely Rajulinin porukassa oli hyvin vauhdikasta ja kaikkea muuta kuin systemaattista. Virallisella organisaatiolla ei ollut suurtakaan merkitystä, eikä työnteossa muutenkaan ollut mitään järjestäytynyttä struktuuria. Emme tehneet strategioita vaan töitä. Meillä oli kaiken tämän keskellä tosi kova usko omaan tekemiseen. Lähdimme puskemaan esteiden läpi aivan mahdottomalla energialla. Riskejä ei paljoa mietitty, eikä ainakaan analysoitu.

Mäenpää OsmoOsmo Mäenpää: Tuotekehityksessä oli 1980-luvun alussa osaavia ja innostuneita ihmisiä, joille Keränen ja Wikstedt antoivat hyvin vapaat kädet. Villit ajatukset olivat sallittuja eikä niitä kahlehdittu. Ei ollut byrokratiaa. Kehitys oli organisoitu pienryhmiin, jotka toimivat hyvin tehokkaasti. Organisaatiossa oli avoin vapaa tunnelma. Kehityksen tiloissa oli pyöreät kahvipöydät. Kun kahvikärry kiersi kaksi kertaa päivässä, kokoontuivat ihmiset näiden pöytien ääreen ja yleensä samaa työtä tekevä ryhmä samaan pöytään. Siinä käytiin sitten tärkeät asiat läpi ja tieto kulki esteettä.

» Esite: Nokia MikroMikko, luotettava ratkaisu ammattikäyttöön
» MikroMikko uutuustuote Mikonpäivillä 29.9.1981
» Net-lehti marraskuu 1981: Odotettu uutuus julkisuuteen Mikon päivillä & Mikon päivillä tavattiin

Ensimmäisen MikroMikon taustalla on vuonna 1976 julkistettu Nokia 80. Siihen tarvittiin näyttöpääte ja sellainen kehitettiin. Omaa näyttöpäätettä myytiin myös erillisenä.

Totesimme että suhteellisen pienellä lisätyöllä siitä saatiin mikrotietokone.

Tietokoneenteko Suomessa: Rankkaa työtä ja riskejä,Net 5/1986

Terhi Aaltonen haastatteli MikroMikkojen kehitystiimin jäseniä Net-lehteen vuonna 1986. Mukana olivat Pertti Ruosaari (edessä), Timo Kahelin (vasemmalta) Raimo Puntala, Matti Jalanko ja Pentti Mäkipää.

Lue juttu: Tietokoneenteko Suomessa: Rankkaa työtä ja riskejä,Net 5/1986

Vuodet 1982–83 ja MikroMikko 2

Nokian oman tietokoneteollisuuden yksikkö Päätejärjestelmät oli vuoden 1982 alkaessa toiminut omana kokonaisuutenaan jo neljän vuoden ajan. Toiminta oli näin ollen vakiintunut ammattimaiselle tasolle ja yksikkö pystyi voitollisesti kilpailemaan suuria maailmanmerkkejä vastaan.

Oma MikroMikko osoitti Nokian kyvyn pysyä kilpailussa mukana. Ultramoderni tulevaisuuden palvelinkone MPS10 näytti avaavan suuria mahdollisuuksia sekä kotimaassa että viennissä. Hyvin menestynyt Nokia 80 oli saavuttanut laajan asiakaskunnan, jonne oli luontevaa myydä oman tietokoneteollisuuden tulevia tuotteita.

Päätejärjestelmien laskutuksen kasvu oli näinä vuosina vahvaa ja taustalla Nokia-yhtymä oli historiansa parhaassa tuloskunnossa.

Pertti Ruosaari: MikroMikon julkistamisen aikoihin ja sen jälkeen jokseenkin kaikissa markkinoilla olevissa mikroissa oli käyttöjärjestelmänä CP/M. Kun kävin ensimmäistä kertaa Microsoftilla, MS-DOS vakuutti minut ja päätimme, että otamme MS-DOSin CP/M:n tilalle. Tämä herätti kritiikkiä koska aluksi ei uskottu, että MS-DOS ympäristöön olisi saatavissa ohjelmistoa, mutta aikanaan tämä huoli poistui.

Pentti Mäkipää: MikroMikko 2:lla Nokia otti ison harppauksen eteenpäin. Laitteen haluttiin olevan verkotettava, eli useasta laitteesta voitiin muodostaa järjestelmä paikallisverkon (LAN, Local Area Network) avulla. Tämä vaatimus lisäsi oman kehitystyön laajuutta ja haasteellisuutta.

Tuolloin ei ollut saatavissa paikallisverkko-ohjelmistoa, joten Nokian piti kehittää sellainen itse. MikroMikko2:n kehitystyö vei aikaa jonkin verran arvioitua enemmän. Prosessoriksi valittu Intelin 80186, joka valintahetkellä oli olemassa vasta paperilla, viivästyi Intel´in alkuperäisistä aikatauluista. Viivästymisellä oli kyllä hyväkin puoli, saimme tarvittavan lisäajan verkko-ohjelmiston kehitys- ja testaustyölle sekä MS-DOS´in liittämiselle omaan verkko-ohjelmistoomme. MikroMikko2:n suunnittelu- ja kehitystyön keskeisiä henkilöitä olivat Matti Jalanko, Raimo Puntala, ja Timo Kahelin. Nokian kehittämä paikallisverkko sai nimen NetNet ja sen virallinen julkistus oli vuonna 1984.

Tero Laaksonen: MikroMikko 2 oli ensimmäinen pc-tuotteemme, joka suunniteltiin ilman rasitteita edellisen sukupolven tuotteista. Siinä oli Intel 80186-prosessori, välkkymätön mustavalkoinen näyttöruutu ja monien mielestä maailman paras design. Tuotteesta tulikin hitti.

Vuonna 1982 MikroMikkojen jälleenmyynti käynnistyi Suomessa noin 30 jälleenmyyjän voimin. MikroMikkoja myytiin ensimmäisen vuoden aikana noin tuhat kappaletta.

Nokia vastasi vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisojen tulospalvelusta ja myös Mikot olivat mukana.

MikroMikko2

Nokian asema vahva Ruotsissa

Maaliskuun 1983 Net-lehdessä oli Staffan Simbergin laatima pääkirjoitus otsikolla "Nokia Data kansainvälistyy". Kirjoituksen mukaan "Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan suuntautuva vientitoiminta vastaa tänä vuonna jo yli puolta oman tuotantomme arvosta. Nopeasti kasvavat mikrotietokonemarkkinat tulevat jatkamaan tätä myönteistä kehitystä. Ruotsissa tehdyt mikrotietokonevertailut rohkaisevat: Nokian MikroMikko on laajassa kansainvälisessä vertailussa valittu erityisasemaan Ruotsin valtion hankinnoissa.

Vuonna 1983 Ruotsin Televerket ja Nokia ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen mikrotietokoneista ja Ruotsin Föreningsbankernas Förbund teki noin 15 miljoonan kruunun sopimuksen Nokia Datan tietokonelaitteiden hankkimisesta. Sopimus käsitti lähes 500 MikroMikko 2 -tietokonetta ja päätettä.

Nokia saavutti suuren menestyksen Ruotsin valtionhallinnon toimittajana. Suuria asiakkaita tällä alueella olivat Riksskatteverket, Kronofogdemyndigheten, Rikspolisstyrelsen, Invandrarverket ja Televerket (sittemmin Telia).

Lisäksi tehtiin useita myymälöiden kassajärjestelmäsopimuksia. Näistä tärkeimmät olivat Systembolagetin kaikki myymälät, Åhlens, Duka, Guldfynd, H&M sekä Konsum, johon kuului myös tavaratalo Pub.

MikroMikko 2 julkistetaan Hannoverin messuilla 1983

MikroMikko2

Maaliskuun 1983 Hannoverin messuilla julkistettiin MikroMikko 2, kansainvälisesti Nokia PC. Nokian uusi mikrotietokone on yrityskäyttöön tarkoitettu henkilökohtainen tietokone, jossa oli 16 bitin prosessori.

Messujärjestäjät ovat valinneet sen jo nyt muotoilunsa ansiosta erityisnäyttelyyn, johon he kelpuuttivat myös suomalaista työpiste-ergonomiaa edustavan Nokia Datan peilipöydän. Nokia PC:n suurimmat haasteet ovat riittävä tuotantokapasiteetti ja kansainvälisesti kattava jakeluverkosto.

MikroMikko 2:ssa oli Intelin 80186-mikroprosessori ja MS-DOS-käyttöjärjestelmä. Järjestelmän muut osat olivat Nokian Ethernet-tyyppinen NetNet-paikallisverkko, jonka yhteen maksimissaan 500 metriseen segmenttiin voi liittää jopa 32 eritasoista asemaa sekä pc:n riisuttu versio, PääteMikko eli EWS (Ergonomic Workstation).

» tiedote: MikroMikko 2 julkistus 6.4.1983 Nokia Datan uusin askel toimistoautomaatioon
» Net-lehti 3/1983: MikroMikko 2, ylivoimaa suoritusnopeudessa, tietoliikennekyvyssä, ergonomiassa
» esite: Nokian MikroMikko 2, henkilökohtainen tietokone 1983
» esite: Nokia PC, personal computer 1983
» esite: Nokia PC NET, Professional local micro network

MikroMikko 2 oli jo selvästi ensimmäistä MikroMikkoa suurempi ponnistus. Se oli myös tuote, jolla oli selvästi imua markkinoilla: valkea upea näyttö, graafinen käyttöliittymä, paikallisverkko. Päätettiin, että uusia pankki- ja myymäläsovelluksia kehitetään tähän ympäristöön.

Ergonomia oli alusta asti keskeinen myyntiargumentti. Positiivi- eli mustavalkonäyttöä markkinoitiin ja demottiin ahkerasti ja se saikin hyvää palautetta asiakkailta.

» Net 1981: Mikon muotoilu: Käyttökelpoisuus, kauneusarvot ja tuotettavuus eheäksi kokonaisuudeksi
» Net 7/1983: MikroMikkojen, päätteiden ja toimistojärjestelmien tekijöitä

Mikonpäivä 29.9.1983

Marraskuun 1983 Net otsikoi Kurt Wikstedtin Mikonpäivän puheen "Kymmenvuotias Mikko jo neljännessä sukupolvessa" ja kirjoitti " Se tosiasia, että vietämme Mikon 10-vuotisjuhlaa jo neljännen Mikko-sukupolven merkeissä todistaa, että Mikkomme on määrätietoisen tutkimus- ja tuotekehitystyön ansiosta pystynyt uusiutumaan ja vastaamaan siihen kohdistuviin haasteisiin.

Mikko on kasvanut, monipuolistunut, erikoistunut, kansainvälistynyt ja luonut puitteet kokonaisvaltaiselle informaationkäsittelylle yhteiskunnan eri aloilla."

» Net marraskuu 1983: Mikonpäivillä tavattiin
» Net marraskuu 1983: Kurt Wikstedin puhe Mikonpäivillä 29.9.1983

Päivittäistavarakaupan POS-järjestelmät

Kaupan tietojärjestelmäNokian kyky päivittäistavarakaupan järjestelmien toimittamiseen Suomessa luotiin 1980-luvun alkuvuosina.

Vuonna 1980 Nokiassa arvioitiin, että EAN-koodituksen myötä myymäläjärjestelmissä olisi uusi neitseellinen markkina, jossa oli samanlaista potentiaalia kuin pankeissa. Uuden POS-päätteen pohjana oli 1970-luvun puolivälin Alkolle kehitetty myymäläpääte, josta nyt tehtiin toinen sukupolvi nimellä CRS 200. POS-päätteitä ohjasi Mikko 3.

Sarvilinna LauriLauri Sarvilinna: Olimme uusi toimittaja päivittäistavarakaupassa, mutta Mäenpään Oskun yrityssuunnittelukaudella oli arveltu jo 1980, että EAN-koodituksen myötä myymäläjärjestelmissä tulisi uusi neitseellinen markkina. Alueen tuotepäälliköksi hankittiin Timo Hyyppä, jolla oli taustaa Olivettilla. Timo oli luova ja aikaansaapa henkilö, joka kartoitti heti alkajaisiksi yli kymmenen potentiaalista kohdealuetta.

Nokia Ab:n toiminnot Ruotsissa etenivät kohtuullisen hyvin. Tukholman keskustasta saatiin parinsadan kassan PUB-tavaratalokin asiakkaaksi. Myös Ruotsi sai jalansijaa PT-kaupassa. Åhlens ja Konsum tulivat myös asiakkaiksi. Ruotsin paikallisten myyjien lisäksi Virtarannan Antti oli Staffan Simbergin jalanjäljissä vakuuttava ja arvostettu henkilö Nokian asiantuntemuksen julistajana.

Alkon KAP2-sopimus syntyi vuonna 1981. Projektin toteutus ja kenttätoimitukset sujuivat vaikeuksitta ja kesäkuussa 1985 juhlittiin Ivalossa Alkon kanssa viimeisiä KAP2-toimituksia.

» tiedote: Alko täydentää myymäläpäätejärjestelmäänsä 24.5.1983

Pekka Lipiäinen Keskosta kirjoitti Net-lehteen EAN-tavarakoodin tulosta suomalaisiin kauppoihin.

» Net 5/1983: EAN on haaste kaupalle ja valmistajalle

Jouko Korhonen oli haastateltavana ja hän kuvasi Nokian päivittäistavarakaupan järjestelmän nykytilannetta ja kehittymistä.

» Net 5/1983 POS-järjestelmällä analyysin tehoa kauppiaan työhön
» Net 5/1983 Jouko Korhonen, kauppias kaupan jaoksesta

Ensimmäinen POS-asennus oli Keskon hallintoneuvoston pj:n Matti Toivakan kaupassa Mikkelissä. Järjestelmä otettiin käyttöön marraskuun lopulla 1982 noin puolentoista kuukauden pilotointijakson jälkeen.

Tärkeitä hankkeita ja Bill Gates kylässä

Sopimus Northern Telecomin kanssa

9.3.1984 mukaan Nokia Elektroniikka teki vuoden 1984 maaliskuussa esisopimuksen Northern Telecomin kanssa uuden sukupolven päätejärjestelmien tuotekehityksestä ja markkinoinnista. Volyymiodotukset ovat olleet 20.000 työasemaa vuodessa, mikä johtaisi yli 50 MUS$ liikevaihtoon vuodessa. Yhteistyösopimus julkistettiin Hannoverin messuilla 4.4.1984.

» Sisäinen tiedote Northern Telecom -sopimuksesta 9.3.1984

Computerworld kertoi 2.4.1984, että Northern Telecom on valinnut 80 tarjoajan joukosta Nokia Datan pc-toimittajakseen. NT aikoo myydä tätä tuotetta Euroopassa, erityisesti UK:ssa ja Länsi-Saksassa. Nokian pc-tuotannon arvioidaan sopimuksen johdosta kaksinkertaistuvan 20 000 kappaleen vuositasolle.

Net 4/1984, Bill Gates SuomessaBill Gates Kutomotiellä

Net-lehti kirjoittaa vierailusta:

Toukokuun 1984 Net-lehden kansikuvassa Bill Gates istuu Kutomotiellä Nokia PC:n ääressä. Kuvateksti kertoo "Mitä mahtaisikaan syntyä, jos Bill Gates, Pentti Mäkipää ja Pertti Ruosaari työskentelisivät pidempään Nokia PC:n ja MS-DOS:n kanssa. Bill Gates omistaa ja johtaa Microsoft Corporationia, jonka tuote on 16-bitin mikrojen käyttöjärjestelmästandardiksi muodostunut MS-DOS".

Nokia tunnettiin jo tietotekniikan asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa kaikkialla maailmassa.

Eräs kiinnostunut atk-alan vaikuttaja on Microsoftin perustaja ja johtaja Bill Gates. Hän halusi tutustua Nokiaan samalla matkalla, kun hän kävi Japanissa. Päivän vierailu kehitysosastolla antoi nokialaisille uskoa: oikealla tiellä ollaan. Nokialaisen asiantuntemuksen toteaminen piristi myös Billiä, joka mainitsi, että Nokia on strategisesti merkittävä yritys Euroopassa."

Heikki Keränen: Bill Gates kävi tutustumassa Päätejärjestelmien tuotekehitykseen Kutomotiellä keväällä 1984. Silloin hänen ajattelussaan keskeinen asia oli pc, jota yksi henkilö käyttää. Usean henkilön yhteistä käyttöä ei tähän konseptiin kuulunut. Microsoft mietti ja kehitti pc:n käyttöjärjestelmää ja käyttäjän työvälineitä tältä pohjalta.
Ruosaari esitteli Nokian työryhmäkonseptin, jossa mikrotietokonepohjaisista työasemista rakennetaan työryhmälle verkko ja liitetään siihen tehokkaalla tiedostokäsittelyllä ja kehittyneellä tietoliikenteellä varustettu MPS10 palvelin. Meillä ajateltiin koko ajan henkilöiden yhteistä työskentelyä samassa verkossa. Gates totesi, että tämähän on fantastista, täytyy olla paljon enemmän kuin yksittäisen käyttäjän pc, on oltava hajautuskonsepti, Microsoftin on lähdettävä tähän suuntaan.

Softari 2/1984: Microsoftista mikromaailman ohjelmistojätti

Pankkien suuret konttorijärjestelmähankkeet

Päätejärjestelmien pankkimyynnillä oli vuosina 1982–84 meneillään yhtä aikaa uuden sukupolven konttorijärjestelmien myyntiprojektit KOPille, HOP:lle ja Postipankille. OKO laajensi edelleen toimivaa järjestelmäänsä. SKOP ja säästöpankit pohtivat mahdollisuutta rajata heikosti sujuvaa yhteistyötään Davan kanssa ja hankkia osalle säästöpankkikenttää Nokian järjestelmiä.

Kokonaisuutena tämä merkitsi suurinta myyntihanke- ja tarjouskokonaisuutta, mitä Suomen atk-markkinoilla oli siihen mennessä nähty. Samalla oli aivan selvää, että Nokian on pakko voittaa ainakin tärkeimmät KOPin ja Postipankin tarjouskilpailut, jotta oman tuotannon volyymia pystytään kasvattamaan riittävästi ja säilyttämään uskottavuus. Nämä voitot nähtiin myös aivan välttämättöminä, jotta pankkijärjestelmissä voidaan päästä seuraavina vuosina suuriin vientikauppoihin.

» tiedote 4.10.1982: Nokia panostaa voimakkaasti pankkiautomaatioon

Uusi pankkijärjestelmä

Mikonpäivillä syyskuussa 1983 julkistettiin Nokian uuden sukupolven pankkijärjestelmä.

» tiedote 28.9.1983: Nokialta uusi pankkijärjestelmä

Postipankki julkisti keskiviikkona 9.5.1984 päätöksensä tilata Nokialta 2600 kassapäätettä. Uutinen pääsi mm. Helsingin Sanomien pääuutissivulle. Runsaan 100 miljoonan markan tilaus oli Postipankin kaikkien aikojen suurin laiteinvestointi. Uusien päätteiden käyttöönotto vaatii lisäksi erikoiskoulutuksen antamista noin 4 000 postivirkailijalle.

Toukokuun 14. päivä 1984 KOP tilasi yli 440 konttoriinsa Nokian tarjoamat monitoimijärjestelmän laitteistot. Kokonaisuudessaan hankinta käsitti yli 3 500 monitoimipäätettä. Kaupan arvo oli lähes 200 miljoonaa markkaa. Kyseessä oli Suomen siihen mennessä suurin ATK-alan kauppa.

"Allekirjoitustilaisuudet olivat juhlavia tilaisuuksia, joissa nimensä sopimuksiin kirjoittivat pankkien pääjohtajat ja Nokian ylin johto varsinaisten sopimusneuvottelijoiden seistessä pönäköinä taka-alalla", kuvailee johtaja Seppo Uitto Nokian pankkimyynnistä.

"Sopimuksia juhlittiin myös asianmukaisella intensiteetillä. Kerran muun muassa ravintola Punaisen Hatun koko kuohuviini- ja samppanjavarasto tyhjeni yhden illan aikana. Kaikki osapuolet olivat varmasti helpottuneita siitä, että päästiin varsinaiseen työhön haastavan tarjous- ja sopimusneuvotteluvaiheen jälkeen."

» MikroMikko 1:n myyntikampanjan esittely ja hinnasto, 1983

Line» Lue koko tarina, jonka kertovat Heikki Keränen, Lauri Sarvilinna, Erkki Rajulin, Osmo Mäenpää, Pertti Ruosaari, Christian Westerlund, Pentti Mäkipää, Tero Laaksonen, Seppo Uitto, Yrjänä Ahto, Henry Ehrstedt, Staffan Simberg, Juha-Pekka Vihavainen, Seppo Mattila, Kjell Strömlid, Lasse Numelin, Raimo Puntala, Clapa Carpelan ja Matti Heikkilä.

» Siirry eteenpäin osaan 6: Mikroista tehokkaisiin työasemaverkkoihin

» Takaisin etusivulle

Line

Mikä tekee MIkosta niin suositun?

Mikä teki Mikosta niin suositun?

MikroMikko 2 loi MikroMikon maineen. Vuoden 1982 julkistusta leimasi tekijöiden aito itsevarmuus ja ylpeys: Nyt olemme tehneet jotain ennennäkemätöntä. Kuvaruutu oli valkoinen, jolla musta teksti näkyi terävänä.
Ossi Syrjä kertoo MikroMikon brändistä
ja Anneli Martonen tuotemarkkinoinnista

MikroMikot

Kotimaisia MikroMikkoja vuodesta 1981

Ensimmäinen MikroMikko julkistettiin vuonna 1981 ja laitteita toimitettiin 16 kappaletta. Vuonna 1998 Fujitsun tietokonetehtaalla Espoon Kilossa valmistettiin kahdesmiljoonas tietokone, jonka sai Aktia Säästöpankki Oyj.
Lue lisää

Mikko ja MikroMikko ovat olleet monessa mukana: työpaikoilla, kotona, matkan päällä. Kerro missä, milloin ja miten sinä olet Mikkoja käyttänyt? Mitä ohjelmistoja olet käyttänyt? Mitä muuta erityistä on jäänyt mieleen?
» Avaa palautelomake tai lähetä sähköpostia.

Bottombanner