Mikä on mahdollista, kun kaikki on mahdollista?
Suomen Fujitsun juuret
Fujitsun historia
OI Atk...
Net-lehden historia
Patja-historia
OI Atk...
Erkki Eväsoja
  Clarry Herrmann
  Pepe Ollila
  Kari Honkasalo 
Monica Partonen 
Esa Salminen 
Risto Ankio 
Simo Raumavirta
Heikki Kutvonen
Kaapelitehtaan konkarit Seurasaaressa
Seppo Torvinen
Sattumuksia 1960-luvulta
Rautakirjan atk-osastolla pyrittiin kehitystyötä tekemään jo 1960-luvulla käyttäjälähtöisesti. "Alussa kun kaikki oli uutta, vaikeutena oli se, että käyttäjät eivät osanneet kuvitella, mitkä tehtävät olisi mahdollista toteuttaa atk:lla. Toisaalta kun tuntui, että kaikki on mahdollista”, kertoo Rautakirjan atk-päällikkönä 1960-luvulla toiminut Simo Raumavirta.
”1960-luvulla visioitiin ihan oikeasti, että voitaisiin rakentaa yksi iso tietokone, joka hoitaisi koko maailman tietojenkäsittelytarpeet”, Simo Raumavirta toteaa. Hänellä on vielä tallessa ensimmäisen Bull-tietokoneen nimikyltti (pöydällä).

Rautakirja Oy oli Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosaston ensimmäinen Bull-asiakas. Simo Raumavirta toimi Rautakirjassa vuodesta 1957 lähtien aluksi reikäkorttipäällikkönä ja myöhemmin atk-päällikön nimikkeellä vuoteen 1975 asti. Asiakassuhde jatkui koko tuon ajan.

Rautakirja oli tilannut Bull-koneen jo ennen Kaapelitehtaan ja Bullin sopimuksen solmimista kesäkuussa 1962.

”Käytössämme olleen IBM-laitteiston huollon kanssa oli ongelmia ja tulin siihen tulokseen, että Suomessa tarvittaisiin kilpailua alalle. Päätin, että jos ei homma ala pian toimia, niin hankin uuden laitteiston Compagnie des Machines Bull -yhtiöltä Ranskasta”, Raumavirta muistelee.

”Vuonna 1962 sain sitten luvan tilata Bull 300 -tietokoneen laskutusta, tilityksiä ynnä muita hallinnollisia tehtäviä varten. Pian sen jälkeen kaksi herraa, Kurt Wikstedt Kaapelitehtaalta ja Jean-Victor Danet Bullilta, saapuivat  tiedustelemaan minulta, sopiiko, että Bull siirtää edustuksen ja huoltovastuun Suomessa Kaapelitehtaalle. Ja sehän sopi!” hän jatkaa.

Toisenlaista ohjelmointia

Raumavirran mukaan ensimmäinen Bull 300 -sarja oli välivaihe ennen varsinaista tietokonetta, mutta kuitenkin askel oikeaan toiminnan automatisoinnin suuntaan.

Valmisohjelmistoja ei tuohon aikaan tunnettu, mutta 300-sarja ohjelmoitiin eräänlaisella symbolikielellä, johon kuului ohjelman kulun kuvaaminen piirtämällä. Piirroskaavion sisältö siirrettiin ohjaustaululle sähköjohtoja kytkemällä. Ohjelmia tehtiin itse, Jussi Syrjänen ja muitakin Kaapelitehtaalta oli auttamassa. Myös Ranskasta saapui joukko asiantuntijoita ohjelmointitehtäviin. Vuonna 1968 käyttöönotettu GE 115 oli ensimmäinen varsinainen tietokone Rautakirjassa.

Epäiltiinkö atk:n tulon järkevyyttä Rautakirjan organisaatiossa tai asiakaskunnassa yleisemmin?

”Tietokoneinvestointien tarpeellisuutta ei asetettu missään vaiheessa kyseenalaiseksi. Me asiakkaat olimme niin innostuneita asiasta”, Raumavirta vastaa.

Avunanto toimi

Käyttäjälähtöisyyttä pyrittiin noudattamaan alusta lähtien, mutta se ei aina ollut helppoa. Raumavirran mielestä Rautakirjan organisaatiossa oli kunkin osaston tehtävä itse kertoa atk-tarpeensa eikä atk-osasto voinut eikä sen tarvinnut niitä määritellä.

”Vaikeutena oli se, että käyttäjät eivät osanneet kuvitella, mitkä tehtävät olisi mahdollista toteuttaa atk:lla, kun toisaalta tuntui, että kaikki on mahdollista. Meidän piti opettaa käyttäjät määrittelemään tarpeensa.”

Simo Raumavirta oli alusta lähtien, vuodesta 1965, aktiivisesti mukana Kaapelitehtaan asiakkaiden muodostamassa BGE-käyttäjäryhmässä ja myöhemmin Compuksessa.

”Toiminta oli todella hyödyllistä. Käyttäjäryhmässä voi verrata kokemuksia ja meidän ryhmäläisten kesken oli keskinäistä avunantoa: jos jonkun kone piiputti, niin toisen konetta sai käyttää vaikka öisin.”

Raskasta mutta innostavaa

Työnteosta Raumavirralle on jäänyt päällimmäiseksi mieleen se, että töitä – ja ylitöitä – tehtiin valtavasti:

”Perhe siinä joutui kärsimään. Muistan eräänkin helluntain, kun irtonumerolaskutus piti ajaa ja perhe odotti mökillä. Jouduin ilmoittamaan heille, kun jäin yksin illalla töihin, että ”tämä yö menee täällä”. Hienoa oli se, kun tuloksiakin syntyi.”

Simo Raumavirta siirtyi vuonna 1975 konsultiksi ja partneriksi Sycon Oy:hyn, jossa toimi eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1988 saakka.

Teksti ja kuva: Eila Jaakola

 
All Rights Reserved. Copyright © 2005 FUJITSU